Elossa!

Monen vuoden hiljaisuuden jälkeen mietin, pitäisikö minun alkaa päivittämään tätäkin blogia. Nythän minulle on näitä päivitettäviä blogeja siunaantunut useampi, eikä tälle blogille ole tuntunut olevan enää tarvetta. Mutta nyt kun tätä tarkemmin mietin, pitäisikö aktivoida tämä blogi eräänlaisena varaventtiilinä. Kun yksi blogi on koiraharrastukselle, toinen ketteryydelle ja kolmas, se uusin, on pyhitetty unelmalleni kirjoittaa kirja, niin tämän blogin voisin pyhittää vain itselleni ja typerille ajatuksilleni. Elämä on niin paljon muutakin kuin koirat, ketteryys tai kirjoittaminen. 

Käsityöt - niitäkin teen edelleen vaihtelevalla tahdilla. Kirjat - niitäkin luen edelleen vaikkakin vähemmän niille aikaa jää, kun kaikki muut koot (Koirat, Ketteryys, Kirjoittaminen) ovat prioriteetillä korkeammalla. 

Elämä on välillä ihan syvältä ja vaikka nykypäivänä täytyykin olla varovainen, mitä ja missä avautuu ja kaikki mitä nettiin laittaa, löytyy sieltä forever, niin joskus voisi olla hyvä päästellä höyryjä. Saada ehkä joku hyvä kommentti tai ihan typerä kommentti ja miettiä, mitä tuli tehtyä. 

Terveyskin on aika hyvä ja loputon puheenaihe. Polven tekonivelleikkaukseen pääsemisestä elättelen toiveita. 

Hiuksista on väri lähtenyt ja harmaa tullut tilalle. Tietoinen päätös olla värjäämättä hiuksiaan toi harmaan yllätyksen. Mutta en sitä sure, en ollenkaan. En enää suostu uskomaan siihen vanhaan sanontaan "harmaa tuo miehelle charmia mutta naiselle vain harmia".