Siitä asti, kun pomo kertoi, ettei palkankorotusta lupauksista huolimatta olekaan tulossa, olen ensiraivon jälkeen vain nauraa hihitellyt onnellisena. Mitä muutakaan tässä absurdissa tilanteessa on tehtävissä? Ei ole tehnyt pätkänkän vertaa pahaa lähteä töistä ja jättää keskeneräiset työt sinne odottamaan sitä seuraavaa päivää, jolloin taas osa niistä töistä siirtyy eteenpäin seuraavalle päivälle.
Ja siitäkin huolimatta, että koko ajan tuntuu popsahtelevan uusia työongelmia, ei ole hymy hyytynyt. Ihan on poskilihakset kipeänä tästä jatkuvasta hymyilystä ja naureskelusta.
Hetkinen - pitäisikö sittenkin olla huolissaan? Olenko psykoosissa?
Suora lainaus Wikipediasta: Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, jossa henkilön todellisuudentaju hämärtyy ja vääristyy usein karkealla tavalla siten, että henkilöllä on huomattavia vaikeuksia erottaa tosi epätodesta.
Tekstit
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti