Aamulla se tuli: sähköpostiviesti. Siitä alkoi ahdistus. Aamupäivä meni täysin punaiselle ristille, kun yritin pidätellä sekä itkua että raivoa. Iltapäivällä jo pääsin yli pahimmasta, mutta olo on edelleenkin suorastaan surkea.
Töiden jälkeen lähdin ystävien luo linja-autolla. Siinä autossa istuessani se ajatus sitten tuli: mielenterveyden kannalta olisi ollut parempi vaihtaa kokonaan toiseen yritykseen. Ahdistukseni juurisyy tulee todennäköisesti pysymään näkösälläni ja jos tämä tilanne jatkuu, ajaudun ongelmiin. Kuinka monta kertaa työterveyslääkäri(t) tarjosi(vat) sairauslomaa itseni kokoamiseen ja aivan yhtä monta kertaa kieltäydyin. Kun sitten viimein olin jo melkein jalka ulkona ovesta, oli pakko käydä hakemassa muutaman päivän sairausloma, jotta jaksoin aloittaa uudessa työssä.
Olen ollut innoissani uudesta työstä, uusista haasteista ja uudesta työporukasta. Ja sitten haamu entisestä ahdistuksesta pompahtaa ilmoille ja on saada minut lähes tulkoon paniikkiin. Todellakin - olisi kannattanut vaihtaa maisemia vähän pidemmällä kuin vain korttelin toiseen laitaan. :(
Tekstit
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti