Tänään tanssitunnilla taas kiinnitin huomioni siihen, etten todellakaan näe kovin kauas ilman silmälaseja. Siellä minä oletettavasti näyin peilissä, mutta mitään varsinaista näköhavaintoa minulla ei ollut. Huvitin itseäni kysymällä hiljaa mielessäni "Etkö näe, että tanssin".
En voi käyttää silmälaseja missään vähänkään hikisemmässä liikuntasuorituksessa, sillä lasini höyrystyvät. Vastenmielisyys piilolinssejä kohtaan puolestaan estää niiden käytön. Ei siis auta kuin seisoa puolisokeana muiden seassa. Onneksi lähinäkö on kunnossa, joten en kenenkään päälle sentään vyöry.
En ole koskaan kokeillut piilolinssejä, sillä minua yököttää ajatus siitä, että pitäisi sormin tunkea jotain esinettä silmään ja sitten vielä ottaa se pois sieltä. Ystävät, jotka ovat piilareita käyttäneet, sanovat, ettei se ole kamalaa. Ja silti - ei kiitos minulle.
Tekstit
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti