Tartuin tänään itseäni niskasta ja tein jotakin, mikä on ollut tekemättä pitkään. Ja sen tekemättömyyden johdosta urakka oli vain kasvanut kasvamistaan. Eli kyse oli pyykkivuoren käsittelystä. Siinä sitä sitten vietin iltani pyykkiä silittäen. Eikä edes valmista tullut. Pino vuodevaatteita jäi viikkaamatta.
En pistäisi pahakseni, että joku muu kävisi tekemässä tuon puhtaan pyykin jälkikäsittelyn. Vaikka sitten ulkoavaruuden olento! En tiedä mitään niin tylsää kuin pyykkivuoren silittämisen ja/tai mankeloinnin.
Tähän olisi ratkaisu, ja aika yksinkertainen olisikin. Pyykit pitäisi käsitellä ASAP kun ne on pesty ja kuivatettu. Mutta aina minulla pääsee tuo vuori syntymään. Ja mitä suuremmaksi vuori muuttuu, sitä innottomampi olen sen kimppuun käymään.
En olisi varmaan tänään muuten kyseiseen tuohon ryhtynyt, mutta kun vanhempi tytär tuli yökylään ja tarvitsi vierashuoneen sängyn nukkumista varten. Voi kunpa olisi tuonut mukanansa naisen toiselta planeetalta silittämään koko vuoren!
Tekstit
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti