Tämä minun elämäni vaikeus syntyy aikapulasta ja asioiden priorisoimisesta. Miksi aikaa on niin vähän, kun mielenkiintoisia asioita tehtäväksi on niin paljon. Ja aina välillä pitää huomioida tekemiensä valintojen pitkäaikaisvaikutuksia ja se tekee päättämisestäkin niin vaikeata.
Tämän päivän suurin päätös oli jättää kuntosalikeikka väliin. Iltapäivällä alkoi päätä särkeä, poskipäitä jomottaa ja kurkkuakin karhentaa. Hieman myöhemmin alkoi palelu, mutta onneksi iltaa kohden olotila hieman kohentui. Vaikea päätös olla menemättä salille oli siis ilmeisesti täysin oikea. Toisaalta, jos olisin mennyt, niin olisiko silti mahdollisesti oloni iltaa kohden kohentua. Ja olisiko mahdollisesti pyöräilyn tuottama nautinto edesauttanut olotilan paranemista entisestään. Vaikeita kysymyksiä!
Televisiossa joku mainitsi odottavansa eläkeikää, jotta olisi aikaa harrastaa kaikkea mielenkiintoista. Allekirjoitan! Maailmassa on niin paljon mielenkiintoista tehtävää ja nähtävää eikä aika kertakaikkiaan tunnu riittävän millään edes osaan siitä kaikesta. Jos voisi loppuelämänsä viettää lokoisia päiviä ilman murhetta töistä ja elannosta, niin olisipa mukavaa. Mutta olisiko elämä sittenkään vähemmän vaikeaa? Eiköhän sitä itse kukin tee elämästään vaikeaa aina silloin tällöin. En tiedä. Jää nähtäväksi.
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti