Perjantaina oli ihana kuutamo, vaikkei vielä ollutkaan täysikuu. Kävimme kuitenkin kuutamouinnilla. Itse kuutamouinnista en saanut otetuksi kelpoista valokuvaa, mutta pimeyttä odotellessa sain napatuksi jonkinlaisen kuvan järven pintaan heijastuvasta kuunsillasta. Sitä samaista siltaa myöten minä sitten pimeyden tullen kävin uimassa. :)
Mökillä oli isäni serkun ruotsalaissyntyinen mies, joka on aivan äärettömän taitava valokuvaaja. Hänen kanssaan keskustelimme pitkät tovit kameroista, objektiiveista ja tekniikoista. Katselimme sekä hänen että minun ottamia kuvia ja keskustelimme, mikä niissä on hyvää ja huonoa ja minkälaisella objektiivilla kuvat oli otettu ja minkälaisin asetuksin. Vertailimme kameroiden ja objektiivien hintoja Suomessa ja Ruotsissa. Isäni serkku jossain kohtaa lauantain aamupäivää totesi, että meillä on ihan ikioma kamerakerho koolla. ;)
Tällä reissulla myös vanhempi tyttäreni innostui kameran kanssa leikkimisestä ja esitti toiveen digijärkkäristä joululahjaksi. Huh huh. Mistäs minä ne rahat otan, jos molemmille tyttärille pitäisi ostaa digijärkkäri (varmasti jokin kit ja mielellään eri rungolla kuin itselläni, jotta voitaisiin vertailla) ja itselleni macro-objektiivi (CANON EF 100/2.8 L IS USM MACRO). Joku jää ilman, ellei useampikin.
Mutta nyt takaisin vaaka-asentoon ja toivomaan, että olo on huomenna parempi. Onneksi on etäpäivä, niin ei tarvitse jännittää, pystyykö matkustamaan junassa, kun saa joka tapauksessa jäädä kotiin. Mutta tuleeko työnteosta mitään - se on toinen juttu se.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti