Minua on haavoitettu

Pitkän työpäivän jälkeen mieli teki kameran kanssa pihalle. Nappasin järkkärin kaulaani ja takaovesta ulos. Ohi mennessä nappasin pöydällä olevasta daaliasta pari kuivunutta kukkaa ja rutistin niitä kädessäni. Ja sitten se iski. Jokin öttiäinen sinne daalian kukkaan oli jäänyt ja se päätti vähintään haavoittaa vihollistaan, kun ei parempaankaan pystynyt. 



Ei se juuri tuo viereisessä kuvassa oleva pörriäinen ollut, mutta varmasti joku sen kavereista kyllä. Ja niinkuin minä olen niitä koko kesän kuvannut ja ihaillut. En ihaile enää. Kierrän kaukaa mokomat kiusankappaleet.

Hetken aikaa vasemman käden nimetöntä ensin kuumotti ja sitten sattui jo tosissaan. Pakastimesta hain jääpalan, kiedoin sen keittiöpyyhkeeseen ja sormeni sitten sinne sekaan. Ensin toki olin palauttanut järkkärin laukkuunsa ja laittanut suojat paikalleen. Pitäähän sitä välineistään huolehtia, eikö totta. Jääpala lähellä pistoskohtaa kummasti helpotti "tuskaa". Ensin sormenpää turposi ja punoitti, mutta noin tunnin jälkeen vain punoitus jäi jäljelle. Toivottavasti en aamulla herää sormi turvonneena!

Kyllä harmitti. Kuvaamiset jäivät tältäkin illalta siihen.