Puolentoista kuukauden rutistus on nyt takana. Kaksi intialaista testaajaa palaa Puneen huomenna ja minä olen jälleen vapaa olemaan minä. Yksi kodari meille vielä jää, mutta se ei niinkään ahdista. Ihan vähän vain.
Parhainta tässä todellakin on se, että voin jälleen olla MINÄ. Minun ei tarvitse esittää fiksumpaa kuin olen, kiltimpää kuin olen eikä mitään muutakaan, mitä en ole. Minä voin olla taas jälleen MINÄ! Ihana minä kaikkine kiukunpuuskineni, omituisine ajatuksineni, omituisine harrastuksineeni ja jatkaa rauhassa sitä hommaa, mitä parhaiten tällä hetkellä luulen hallitsevani: testaamista! Sukkien kutomista unohtamatta - tietenkään.
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti