keskiviikko 7. marraskuuta 2012

EB on siististi cool

Vertaanpa tässä aikani kuluksi linja-auton ja junan eroja matkustusmuotona ja nimenomaan omista lähtökohdistani. Tämä siis niille tiedoksi, jotka haluavat tätä lähestymistapaa kritisoida.

Työskentely ei ole yhtä kätevää kuin junassa. Tämä on minulle työnarkomaani tärkeää, sillä jos on tekemättömiä töitä (kuten nyttenkin olisi), joilla on tiukka aikataulu, haluan käyttää kaiken mahdollisen ajan hyödykseni. Tänään joudun toteamaan, että varsinainen työnteko ei onnistu mutta blogin päivittäminen kyllä, koska tässä ei ole tärkeää pystyä samaan aikaan sekä naputtelemaan että lukemaan jotain lähdemateriaalia.

Linja-autossa joudun käyttämään työkännykkääni verkkoyhteyden saamiseksi, junassa pystyn hyödyntämään junaverkkoa. Mutta se ei ole oikeastaan muuta kuin "hidaste", sillä en joudu itse maksamaan tiedonsiirtomaksuja ja yhteys on kuitenkin siedettävän nopea. Ongelmaksi se muuttuu vain tilanteessa, jossa kännykästä loppuu virta.

Virransaanti voi todellakin muodostua ongelmaksi. Kännykkä latautuu ollessaan kytkettynä kannettavaani, mutta linja-autossa en pysty kytkemään kannettavaani sähköpistokkeeseen, mikä junassa onnistuu - mikäli virtajohto on mukani. Mutta koska kannettavassani on ns. tehoakku, en juurikaan kuljettele virtajohtoa mukanani. Tosin on todettava, että kaksi vuotta vanha tehoakku ei ole enää entisensä. Uutena se takasi kahdeksan tunnin tehokkaan työskentelyn, nyt neljä tuntia on luksusta ja parasta mihin pystyy.

Taustamelukin on linja-autossa selvästi häiritsevämpää. Kokemus tältä matkalta on. että kännykkään puhuesaani on syytä tunkea sormi siihen korvaan, joka ei ole kontaktissa kännykän kanssa. Ja nythän minä vasta hokasin, että olisihan minulla ollut kännykän kuulokkeet mukanani - voi olla, että niitä käyttäessä taustamelu ei ehken olisikaan niin häiritsevä. Hmm - siis oma moka.

Taustamelusta tuli mieleeni, että ainakaan tässä bussissa ei ole vaaraa siitä, että kanssamatkustajien keskustelut häiritsisivät. Osaksi johtuen matkustajien vähäisestä määrästä mutta enemmän tehokkaasta hajasijoittelusta. Muistan kyllä yhden reissun, jolloin vieressä istuvan EB-matkustajan tunnin mittainen puhelinkeskustelu käytävän toisella puolella alkoi siinä kolmen vartin kohdalla tuntua jo melko lailla häiritsevältä.

Kärrymyynti puuttuu, mutta säästyypähän nekin eurot, kun ei tule sortuneeksi houkutuksiin. Vesipullo ja työpaikalta mukaan napattu päärynä ovat riittävät eväät ja paljon terveellisemmät kuin mahdollinen kahvi kera pullan tai suklaan. Joten siinä mielessä linja-auto on terveellisempi valinta.

Matka-ajan ennusteessa on noin 15 minuutin ero, mutta kun vertaa VR:n aikataulujen kokemukseen perustuvaa ohjeellisuutta ja linja-autojen yhtä lailla kokemukseen perustuvaa oikeellisuutta, ei lopullinen ero ole välttämättä ole tuo luvattu vartti. On tietysti todennäköisempää, että moottoritiellä on matkaa hidastavia kolareita tai muita, mutta sitten taas toisaalta junien menoa tuntuu välillä häiritsevän paljonkin vähäpätöisemmät asiat, kuten lehdet kiskoilla.

Harvoin, todella harvoin jos koskaan, olen näissä EB busseissa törmännyt työhönsä kyllästyneisiin asiakaspalvelijoihin. Yleensä ovat hyvin mukavia ja palvelualttiutta löytyy. Kyllähän konduktööritkin ovat suurimmaksi osaksi mukavaa ja avuliasta porukkaa. Juuri taannoin laitoin ihan asiakaspalautteen saamastani erityisen hyvästä palvelusta iäkkäämmän puoleiselta, hyvin lupsakalta konduktööriltä. Toki kiitin ihan itseäänkin henkilökohtaisesti. Mutta kyllä oman kokemukseni perusteella konduktööreissä on enemmän, vaikkakaan ei siis paljon, niitä työhönsä kyllästyneitä, joiden mielestä konduktööri on kuningas ja junamatkustaja alamainen. Tässäkin blogissani lienen muutaman esimerkin kertonut.

Rehellisyyden nimissä on kait sitten vielä paljastettava motivaattoreista suurin, jonka takia nyt istun täällä bussissa nauttien matkanteosta. VR:n parhaimmatkaan tarjoukset eivät pääse lähellä tämän matkan hintaa. 2 euroa ei ole mitään matkasta Helsingistä Turkuun. Josta pääsenkin päivän uutiseen: esimieheni vahvisti tänään palkankorotuksen määrän ja lopullinen tulos on noin 8 euroa enemmän kuin alkuperäinen lupaus. Eli 4 työmatkaa, jos jatkossakin onnistun nappaamaan näitä huippuhalpoja tarjouksia. Kerroin myös esimiehelleni tästä konkretiasta: montako työmatkaa enemmän pystyn saamallani palkankorotuksella tekemään. Tuumasi vain, että onhan se tuokin yksi tapa konkretisoida tätä asiaa.

2 kommenttia:

  1. Onnittelut palkankorotuksesta!
    Mutta saivartelijana huomauttaisin, että sun tuloilla veroprosentti varmaankin huitelee siellä 30 tietämillä, joten kahdeksasta eurostä jää käteen 5,6 euroa, joten et nyt ihan neljää työmatkaa tee vaikka kuinka halvalla pääsisit...

    VastaaPoista
  2. Saivarrellaan lisää: en sanonut, oliko kyseessä netto- vai bruttokorotus. Mutta entisenä kirjanpitäjänä/palkanlaskijana olisi suorastaan häpeällistä kuvitellakaan matkustavansa bruttokorotuksella.

    VastaaPoista