... pikkujouluista kontaten. Tämä ei ollut kaikkein paras päivä. Päivään sisältyi pari palaveria organisaatiomuutoksista, jotka tällä kertaa koskettavat minua ihan henkilökohtaisesti. Eli juuri kun olen tutustunut uusiin (todellakin, vajaa kaksi kuukautta vanhoihin)
tiimikavereihini, meidät pistetäänkin uusjakoon. Osa jatkaa kanssani, osa ei. Okei, saanhan tietysti samalla uusiakin tiimikavereita, mutta juuri nyt on kyllä sellainen olo, ettei ole kivaa aloittaa juhannusta näissä tunnelmissa. Pahinta on, ettei tulevan uuden tiimini uutta esimiestä kerrottu ja pahoin pelkään, että tämä nykyinen olikin
liian hyvää ollakseen totta ja edessä on uusi esimies. Vaihtoehtoja on kolme, joista nykyinen eskarini yksi ja niistä kahdesta muusta toinen Ruotsista mutta siitä kolmannesta en nyt suoraan sanoen edes tiedä, onko ruotsalainen, norjalainen vai tanskalainen. Yritän nyt tsempata itseäni positiivisesti ja ajatella, että tästä seuraa pelkkää hyvää.
Ja pakkohan sitä on juhannusta viettää. Juhannuksen korkkasin heti, kun tultiin juhannusruokien kanssa kaupasta. Siis siideritölkki auki ja kurkkua kosteeksi. Päätettiin kokeilla, miten onnistuu ruuan laittaminen muurinpohjapannulla. Ettei olisi pelkästään muurikkalettuja varten pannu roikkumassa varaston seinällä. Onnistui muuten hyvin ja oli hyvää: marinoitua broileria ja kasviksia - NAM. Juhannuksena kuitenkin aion tehdä myös niitä muurinpohjalettujakin - tulin jo tyttärelle luvanneeksi.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti