Tänään oli vaarana pitkästyminen. Ulkona oli aurinkoista, mutta tuulista. Ei ollut kiva lukea kirjaa, kun tuuli halusi selata sivuja nopeammin kuin minä.Kanavatyökään ei ottanut edistyäkseen, kun tuuli tuiversi langoissa. Ei ollut kivaa edes kameran kanssa, kun ei lähiseudulta eli tästä kotikaarelta löytynyt mitään uutta kuvattavaa. Ellei tätä yhtä heinäsirkkaa lasketa uudeksi kuvattavaksi.
Sisällä istuessani joko purin tallentavan digiboxin satoa (tosin haluaisin, että sitä tehtäisiin vain sadepäivinä) tai jatkoin taas yhden keskeneräisenä löytyneen kirjontatyön parissa. Mutta sekään ollut kivaa, kun huomasin tehneeni pitkän pätkän väärällä langalla ja jouduin purkuhommiin.
Tänään siis jälleen kerran huomasin sen, että minun on erittäin vaikeaa vain olla ja että parasta lomanviettoa minulle on pieni puuhastelu ilman suorituspaineita. Joten, kunhan se loma huomenna alkaa, puuhastelukin alkaa saman tien. :)
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti