Kesäloman 5. päivä - Unikeon kestit

Tänäänpä ei nukuttu pitkään. Kello oli soittamassa varttia vaille kuusi ja jo vajaa tuntia myöhemmin olimme Vanhassa Kaupungissa lukuisien muiden uteliaiden kanssa, jotka halusivat nähdä, kuka on tämän vuoden Unikeko. Muumimaailman toimitusjohtajahan sieltä peiton alta veteen loiskahti.

Aikamme odotimme väen vähenemistä ennen kuin kävimme syömässä vohvelit hillolla ja kermavaahdolla, Niiden jälkeen pyöräiltiin kotiin - siippa lukemaan, minä ottamaan torkkuja.

Aamupäivällä piipahdimme myös Ikeassa - ostamassa edes jotain, että kehtasimme ostaa isomman Ikean sinisen kassin. Älkää kysykö miksi.

Koska päivä jatkui yhtä aurinkoisena kuin oli alkanutkin ja lämpöäkin riitti, loppupäivä vietettiin enimmäkseen ulkona. Joko takapihalla lukien, ristikkoa tehden tai vain maata köllöttäen, tai Torpparinkaarella perhosia väijyen.Perhosista sain muutamia kuvia, mutta ei mitään, joka olisi itseäni mielyttänyt.

Kesän ensimmäinen sudenkorentokin vieraili takapihalla, mutta kuvaa en siitä saanut. En vaikka kuinka huutelin sitä pysähtymään. Ainoa mitä sain aikaiseksi, oli naapurin hämmästynyt ilme, mutta kun näki kameran kaulallani, tuntui ymmärtävän mistä oli kyse.

Pikkaisen saattoi hartiat palaa, mutta lopullisen tuomion kerron huomenna. Muutoin ei voi kuin todeta, että ensimmäinen lomaviikko päättyi oikein mukavasti. Siitäkin huolimatta, että huominenkin työaikalain mukaisesti lasketaan lomapäiväksi.