Sormessani on jälleen haava. Taloyhtiön postilaatikot ovat erittäin teräväreunaisia ja jos postia hakiessaan ei ole varovainen, saa varmasti verta vuotavan haavan käsiinsä. Tällä kertaa oikean käden etusormesssa on pahan näköinen jälki: pala ihoa puuttuu ja kauhia punoitus siinä ympärillä. Ei kiva.
Haava olisi voinut tulla myös aamun operaatiossa. Kävin henkisenä tukena, kun tyttäreni kävi leikkauttamassa kollikissansa vähemmän miehiseksi yksilöksi. Koko operaatio sujui yllättävän rauhallisesti: sekä kissan että tyttären osalta. Kissa-parka ei ymmärtänyt pistää hanttiin eikä näin ollen suurempia haavoja syntynyt.
Iltapäivällä kävin salilla SatsShapePulse tunnilla ja pieni haikeus kaiversi mieltäni. Jatkossa en taida pystyä ainakaan kevään aikataulun mukaisilla tunneilla käymään. Se on Helsingissä työskentelyn sivuvaikutus, joka aiheuttaa varmasti pahoja vieroitusoireita. Sydän verta vuotaa vai mitä tässä kuuluisikaan oikein sanoa. Huomenna menen aamun Shape-tunnille. Varhainen lintu madon nappaa vai miten sitä sanotaankaan.
Tästä viikosta tuli pitkästä aikaa taas cycling-vapaa viikko. Ei siis yhtään, ei ainuttakaan cycling tuntia, vaikka olen siihen lajiin ollut pahasti koukussa jo pidemmän aikaa. Tekee kuulema hyvää kuntoilla erilaisilla viikko-ohjelmilla ja nyt, kun olen päässyt muidenkin lajien makuun, ei viikko ilman cyclingiä tunnukaan enää kovin pahalta. Yllätys tämä on ollut itsellenikin. Mutta positiivinen sellainen.
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti