Olin tänään siellä työpaikkahaastattelussa kierroksella kaksi. Kovasti toivoin, että haastattelu olisi päättynyt sanoihin "työpaikka on sinun, jos sä tahdot niin". Aina ei käy niin kuin haluaa.
Mutta melkein kävi. Mahdollinen tuleva pomo olisi ollut valmis tekemään kanssani työsopimuksen, MUTTA tarvitsee vielä rekrytointiprosessiin osallistuneen HR:n edustajan mielipiteen. Olen kuullut tapauksista, joissa työsopimus on jäänyt tekemättä HR:n suosituksesta. Niin että jännityksessä tässä vielä eletään.
Kotimatkalla @train mietin kovasti, pitäisikö nyt ottaa tuttavani Raisan asenne käyttöön. Pessimisti ei pety. Ei se kuitenkaan oikein tahdo sujua. Aina, kun alan ajatella, että eivät he minua huoli, niin sitten jostain takaraivosta nousee se ajatus, että miksi ihmeessä eivät ottaisi. Kääk! Tämä on aivan kauheaa tuskaa ja kärsimystä. Olisivatpa päästäneet piinasta saman tien!
Näin epäröivissä tunnelmissa joudun päättämään maaliskuun. Onneksi ei käynyt tämän hullummin tässä kuussa. Ja huomisesta kun ei vielä tiedä. Voi olla, että huhtikuu alkaa tosi iloisissa tunnelmissa tai sitten ei. Jos ei, niin pitänee kurkistaa peiliin ja miettiä, mikä meni metsään. Mutta murehditaanpa sitä sitten huomenna.
Tekstit
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten
Polta tälläiset muinaiset ja aikansa eläneet pessimisti ei pety- ajattelutavat jo roviolla! Miksi ihmeessä riistäisit itseltäsi toivossa elämisen ilon? Olen usein ihmetellyt mikä siinä pettymyksessä on niin hirveän kamalaa että sitä pitä välttää viimeiseen asti. Jos pettyy, niin pettyy, so what, ei se pettymys kestä kuin päivän ;) Maailma on täynnä uusia mahdollisuuksia. Otahan kaikki irti tästä "odotuksen tilasta" ja anna mennä ylös, alas ympäri hei...Olet sitten ainakin elänyt etkä himmaillut!
VastaaPoista