"Näkyjä"

Aamulla odotti mukava yllätys sähköpostissa. Eilen lähettämääni avoimeen hakemukseen reagoitiin kysymällä, mikä seuraavista ajoista sopisi minulle henkilökohtaiseen käyntiin mahdollisen tulevan työnantajan luona. Ei ollut näkyjä. Viesti oli sähköpostilaatikossa vielä senkin jälkeen, kun käynnistin ensin sähköpostiohjelman, sitten koko tietokoneen uudestaan.

Nyt jälleen jalat maahan. Sehän on vasta kysymys, sopisiko joku ehdotetuista ajoista. Vastasin viestiin ja kerroin, että lähes tulkoon kaikki ehdotetut ajat sopivat minulle. Vaikutinkohan liian innokkaalta? Sitten elämä muuttui taas näkyjen näkemiseksi tai näkyjen puuttumiseksi. Ei auttanut, vaikka kuinka monta kertaa illan mittaan kuikuilin sähköpostiani, niin ei tullut vahvistusta haastatteluajalle. No, ajat olivat kaikki ensi viikolle, joten ehtii tuo viesti vielä huomennakin tulla. Vaikutanko liian innokkaalta? Näinkö sittenkin näkyjä?

Kummasti kuitenkin päivä oli parempi kuin pitkään aikaan. Illalla kävin vielä antamassa itsestäni kaiken cycling intervalli tunnilla. Hieman pettynyt olin, kun vetäjä oli vaihtunut suosikkiohjaajaani. Vaikutanko pöhköltä? Ehei, vaikka niin pidän suosikkiohjaajani vetämistä tunneistä, olen jo monta viikkoa yrittänyt päästä erään toisen vetäjän intervallitunnille. Ihan vain vaihtelun vuoksi! Niin tai tai, olo tunnin jälkeen oli aivan naatti ja silti ah niin taivaalliseen autuaallinen. Olen ylpeä itsestäni!

Jos en ole vielä mainostanut, niin nyt mainostan. SATS Triviumissa on aivan mahtava porukka vetämässä aivan mielettömän ihania tunteja ja asiakkaatkin ovat mainiota porukkaa. Tulkaa muutkin kokeilemaan! Monta mukavaa uutta tuttavuutta on pukuhuoneen sokkeloissa ja ryhmätunneille jonottaessa syntynyt.

Oikein jo surettaa, että jos sitä nyt joutuu Helsinkiin asti töihin, miten käy kuntoiluintoni. Miten pystyisin käymään salilla? Pitäisikö laajentaa jäsenyys koko maan SATSeihin? Ja miten sitä meikäläinen lainkaan sopeutuisi helsinkiläisten sekaan kuntoilemaan? Joutuisin ainakin kunnot treenivaatteet ostamaan - nykyään kun kulutan mm. vanhoja t-paitoja. Ja nehän kuluu, kun ne ovat tuntien jälkeen läpimärkiä ja sitten lisää kastuvat pyykkikoneessa.

Kaiken tämän jälkeen jään mielenkiinnolla odottamaan, näenkö lisää näkyjä vai loppuiko se tähän aamuiseen. Toivottavasti ei.