Ensimmäistä kertaa tämän uuden työurani aikana tänä aamuna ketutti nousta. Herätys 5.10 - totta hitossa sitä mielellään jatkaisi unia vielä tunnin tai pari. No, nukuinhan minä junassa, mutta se ei taida sittenkään täysin korvata yöunen vajaavaisuutta.
Olin tänään sekä väsynyt että ärsyyntynyt koko päivän. Mieluimmin olisin ollut yksinäni jossain pimeässä kopissa ja puuhastellut siellä omiani. Mutta eihän sellainen avokonttorissa onnistu. Omiin maailmoihini yritin päästä istumalla kuullokkeet korvilla, mutta ei sillä täysin ulkopuolista maailmaa saa pois suljetuksi. Varsinkin kun niillä työtovereilla välillä oli minulle ihan oikeaa asiaa, ja tulivat sitten koputtelemaan ellen kuullut "särmien yli huutelua".
Kotimatkalla junassa totesin seuralaiselleni, että huomenna on parempi päivä. Eihän sitä nyt kahta huonoa päivää voi olla perätysten. Varsinkin kun huomenna on tiedossa Billy Idolin konsertti, jonne en tiennyt haluavani mennä enkä siis myös tiennyt meneväni ennen kuin vanha työtoveri soitti ja tarjosi lippua. Joskus sitä on hyvä heittäytyä virran vietäväksi ja niinpä tartuin tilaisuuteen. Tosin juuri nyt tuntuu niin uuvahtaneelta että ihan pelottaa miten jaksan, mutta toivottavasti saan ensi yönä nukutuksi kunnolla ja olen näin ollen elämäni terässä huomenna.
Huomenna on sitten ihan turha odottaa blogipäivityksiä. Huomenna keskitytään Idoliin ja jatketaan tätä sitten torstaina. Näihin tunnelmiin...
Blogi on siirtynyt
3 vuotta sitten

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti