Hysteria

Tänään se iski. Iltapäivällä. Kesken työpäivän. Ei voinut muuta kuin nauraa hysteerisesti. Kun mikään ei mennyt niin kuin piti ja mitä pidemmälle päivä kului, meni entistä huonommin. Eihän siinä voinut kuin nauraa. Nauraa hysteerisesti ja samalla toivoa heräävänsä siitä painajaisesta. Toistaiseksi herätystä ei ole saavutettu, joten huomenna sama p***a siellä odottaa poimijaansa. Tulee mieleen ajat palkanlaskijana: aina palkat niskassa ja nilkat p****ssa.

Monessa keitossa keitetty ja vielä jaksaa kiehua. Minä siis. Minkäs sille voi, kun on luonteeltaan tällainen kuumakalle.

Huomenna on P-A-K-K-O olla parempi päivä, sillä pääparkani ei kestä toista hysteria-päivää. Mitä enemmän nauran, sitä todennäköisemmin saan migreenikohtauksen. Tänään siltä vältyttiin, joten nokka kohti uutta päivää toiveet korkealla.